Anttilanmäen vaiheita

HISTORIAA ALUETTA KOSKEVAT SUUNNITELMAT
VANHAT MAATILAT TEOLLISUUS

Takaisin aloitussivulle

anttilanmaki

· HISTORIAA ·
ALKUUN

Lahden historia ulottuu 9000 vuoden taakse, jolta ajalta ovat peräisin ensimmäiset merkit Suomen vanhimmasta asuinpaikasta. Hannu Takalan tutkimusten mukaan Ristolaksi kutsuttu paikka sijaitsi kivikautisen Ancylus-järven rannalla nykyisen Jokimaan raviradan tienoilla. 

1200-1300 -luvuilla asutusta oli Jouko Heinosen mukaan jo Joutjärven alueella, josta sitä sittemmin siirtyi Anttilanmäelle. 

Nykyisen Uudenmaankadun paikalla oli jo 1500-luvulla maantie, joka johti Renkomäen kylään. Porvooseen kuljettiin joko Porvoonjokea pitkin tai sitä myötäilevää maantietä (Halila). 

Hollolan pitäjään kuuluva Lahti mainitaan ensimmäisen kerran keskiajan lähteissä 1445. Perimätiedon mukaan Lahden kylän ensimmäinen talo on ollut Anttila, jonka omistaja siirtyi Lahteen Joutjärven itäpäässä sijaitsevasta Järvenpäästä. 

Vanhin Lahtea koskevat kartta on Nils Westermarkin 1750-52 laatima isojakokartta. Anttilanmäen kohdalla on merkittynä pyöreä kallio.  

Asemantaustan alue alkoi varsinaisesti rakentua Riihimäen-Pietarin radan rakentamisen aikoihin. Lahteen asti rata vihittiin käyttöön 1.11.1869 ja kokonaan rata oli valmis vuotta myöhemmin. Venäläisessä topografikartassa vuodelta 1875 rata on jo nähtävissä. Anttilanmäen ympäristö on siinä vielä peltoina ja niittymaina. Mäen itäosa kuului Anttilan taloon ja länsiosa Iso-Saksalan taloon, jonka päärakennus sijaitsi Saksalanmäeksi kutsutulla kalliolla nykyisen rautatieaseman puoleisessa kulmassa. Perimätiedon mukaan tällä alueella sijaitsivat alueen ensimmäiset asumukset. 

Lahden kylä paloi 19.6.1877. Palon jälkeen kylässä sijainneet maatalot siirtyivät pääosin Asemantaustan alueelle. Palaneen kylän paikalle syntynyt Lahden kauppala perustettiin 5.6.1878. Se oli pinta-alaltaan vain 0.43 ha. Seuraavana vuonna tosin pakkolunastettiin lisämaata rautatiehen saakka. Ensimmäisen ruutukaavatyyppisen asemakaavan laati lääninarkkitehti Alfred Cawén.  

Vuosisadan vaihteessa rakentaminen alkoi vilkastua ja painopiste siirtyi mäelle lähelle asemaa, koska Fellmannin kartanon maat estivät laajentumisen Vesijärven suuntaan. 

Lahden kauppalasta tuli kaupunki 1905. Tärkeimmät esikaupunkialueet olivat tuolloin Anttilanmäki, Tornator ja Kärpäsenkylä. 

Hollolan pitäjään vielä kuuluva Anttilanmäki palstoitettiin vuokratonteiksi, joille rakennettiin omakotitaloja pääosin 1900-1920 -luvuilla. Anttilan perintötilan halkomiskartassa vuosilta 1924-25 on jo nähtävissä alueen muuttuminen nykyisen luonteiseksi pientaloalueeksi. Alueelle sijoittui myös useita pieniä yrityksiä, joista monet lahtelaiset suuremmat teollisuusyritykset ovat saaneet alkunsa. Nykyään niistä on jäljellä mm. alueen laidoilla sijaitsevat Luhta Oy sekä Asko Oyj. 

Anttilanmäki liitettiin Lahden kaupunkiin 1.1.1933 tapahtuneessa laajemmassa alueliitoksessa. Tämän jälkeen ilman rajoituksia syntyneen yhdyskuntarakenteen kehittymistä ryhdyttiin ohjaamaan kaupungin toimesta uudisrakentamisen ja kunnallistekniikan osalta. 

Heinolan rata rakennettiin vuosina 1928-32. Alikulkutunneli valmistui 1933 ja uusi asemarakennus 1935. 

Anttilanmäellä on sijainnut kaksi koulua. Toinen on 1910 perustettu Anttilanmäen koulu, joka toimii edelleen ja toinen oli entisessä orpolastenkodissa Liisankatu 8:ssa 1920-60 -luvuilla toiminut alakansakoulu. 

Asemantaustan historiaan liittyy myös joitakin tunnettuja henkilöitä. Osoitteessa Harjantekijänkatu 13 asui Reino Helismaa 1920-30 -luvuilla ja V. I. Lenin yöpyi Anttilanmäellä Kurhilankatu 4:ssä 7.-8.8.1917. 



· ALUETTA KOSKEVAT SUUNNITELMAT ·
ALKUUN



Yleiskaavoitus

Lahden ensimmäinen yleiskaava valmistui asemakaava-arkkitehti Olavi Laisaaren toimesta vuonna 1946. Liikenne oli kokonaissuunnitelmassa keskeisessä roolissa. Suunnitelmassa esiintyy jopa kansainvälinen lentokenttä Launeen alueelle sijoitettuna. Anttilanmäki oli merkitty 1-2 -kerroksisten talojen alueeksi ja radan varteen oli ehdotettu teollisuusaluetta. Valmistuessaan hyvin edistyksellinen yleisasemakaava vanheni nopeasti 1950-luvun voimakkaan kasvun myötä.

Vuosina 1963-64 järjestettiin keskustan ja lähialueiden yleinen aatekilpailu. Jouko Rastimon, Heikki Kailan ja Arto Sipisen voittanut ehdotus oli ajalle ominainen ja tähtäsi kaupunkirakenteen nopeaan uudistumiseen. Suunnittelualueen pinta-ala oli noin 400 ha ja siinä esitettiin mm. Paavolan ja Anttilanmäen alueille rakennettavaksi kerrostaloja. Suunnitelma on antanut suuntaviivoja monen myöhemmän ratkaisun toteutumiselle.

Launeen yleiskaavassa 1977 Anttilanmäen pohjoisosa on merkitty kerrostaloalueeksi ja eteläosa väljäksi pientaloalueeksi. Kittelän alueelle oli sijoitettu rivitaloja ja alueen itäreunalle teollisuusalueita.

Keskustan osayleiskaavaan liittyen tarkistettiin 1980-luvun alussa myös Asemantaustan alueen suunnittelua siten, että Anttilanmäen osalta luovuttiin kaupunkirakenteen uudistuspyrkimyksistä lukuun ottamatta pohjoisreunaan merkittyjä kerrostalokortteleita.

Valtuuston 1998 hyväksymässä koko kaupungin rakenneyleiskaavassa Anttilanmäki todetaan jo kulttuurihistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokkaaksi alueeksi, jolla asemakaavat tulisi laatia paikallisten olosuhteiden ehdoilla siten, että kaupunkiympäristön luonne säilyy ja mahdolliset puutteet korjaantuvat. Lisäksi tulisi alueen kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti tai kaupunkikuvallisesti arvokkaiden rakennusten rakenteet, ulkoasu ja luonne ympäristönsä osana säilyttää.

Asemakaavoitus

Eteläisten esikaupunkien Lahteen liittämisen jälkeen järjestettiin välittömästi alueita koskeva asemakaavakilpailu, jonka voitti Carolus Lindberg 1935. Tältä pohjalta laadittu asemakaava vahvistettiin 1937. Anttilanmäelle oli esitetty mäen laelle julkisen rakennuksen paikka ja Anttilankadun varteen kerrostaloja. Kaava ei näiltä osin ole toteutunut.

Vuonna 1951 arkkitehti Tauno Niemioja laati Anttilanmäen alueelle pientalokaavan, joka ei kuitenkaan huomioinut paljonkaan olemassaolevaa suhteellisen nuorta rakennuskantaa. Vastaavanlaisen kaavan alueen koilliskulmaan laati 1960 arkkitehti Paul G. Roth.

Vuonna 1976 vahvistettiin sitten Anttilanmäelle Rothin laatima kokonaan uusi asemakaava, jossa alue oli muutettu 5-6 -kerroksisten rakennusten muodostamaksi kerrostaloalueeksi. Seuraukset olivat luonnollisesti ympäristölle hyvin epäedulliset. Kaupunki osti monia kiinteistöjä ja rakennusten kunnossapito pysähtyi. Onneksi rakentamispaineita ei ollut ja kerrostalot jäivät siinä vaiheessa syntymättä.

Kun alue laitettiin rakennuskieltoon 1981 asemakaavan uudelleen muuttamista varten, omisti kaupunki Anttilanmäestä noin 60% ja yksityiset noin 40%. Vuoteen 2011 asti voimassa ollut asemakaava vahvistettiin kaupunginvaltuustossa 1983. Siinä palautettiin alue pohjoisimpia kortteleita lukuunottamatta puutalovaltaiseksi pientaloalueeksi ja annettiin ympäristön säilymistä tukevia määräyksiä. Asemakaavamääräykset ovat kuitenkin melko suuntaa antavia ja mahdollistavat vapaasti rakennusten purkamisen, kunhan tilalle rakennettavat uudisrakennukset ovat ympäristöön soveltuvia. Tätä ohjaamaan laadittiin asemakaavan liitteeksi erillinen rakennusohjeisto. Asemakaavan laatija ei ole ymmärtänyt monia ympäristön kannalta olennaisia tekijöitä. Tästä voidaan mainita tärkeimpänä esimerkkinä, ettei rakennusoikeutta osoitettu erikseen pää- ja talousrakennuksille. Kaavan toteutuminen onkin johtanut pääsääntöisesti siihen, että vanhojen rakennusten purkamisen jälkeen tontilla on yksi iso uusvanha asuinrakennus, johon on käytetty koko rakennusoikeus. Joissakin tapauksissa on toteutettu myös autotallirakennuksia, mutta ne on sijoitettu ympäristön kannalta virheellisesti kadun varteen. Rakentamisohjeiston kannessa tähdennetään, että Anttilanmäki on kulttuurihistoriallisesti arvokas alue, jonka ympäristö säilytetään. Ohjeisto on kuitenkin laadittu ylimalkaisesti eikä siinä käsitellä lainkaan ympäristön kannalta erittäin merkityksellisiä rakennusten yksityiskohtia. Annetut ohjeet ovat myös joiltakin osin virheellisiä. Rakennuslupia myönnettäessä on vielä poikettu monista aluetta koskevista määräyksistä ja ohjeista, mikä on alkanut muodostua lopulliseksi uhaksi Anttilanmäen alkuperäisen asuinympäristön säilymiselle. Alueen asukasyhdistys onkin jo vuosia sitten kirjallisesti pyytänyt kaupunkia tarkistamaan sekä asemakaavaa, että rakentamisohjeistoa vastaamaan paremmin niitä tavoitteita, joita alueen rakennusten ja ympäristön säilyttämiseksi on mm. yleiskaavassa asetettu. Vasta vuoden 2006 kaavoituskatsauksessa saatiin kaavan uudistaminen vireille ja se vahvistettiin vihdoin vuonna 2011.



· VANHAT MAATILAT ·
ALKUUN

Lahden kylässä maatilarakennukset sijaitsivat paloon asti pääosin nykyisen keskustan alueella Aleksanterinkadun kohdilla. Joitakin vanhoja kantatiloja sijaitsi kuitenkin myös Asemantaustassa. Tilojen nimet tunnetaan yleensä jo 1500-luvulla.

Seuraavassa on joitakin tietoja Asemantaustan alueen tiloista:

Saksala

  • Iso-Saksala on alueen vanhimpia tiloja ja sijaitsi Anttilanmäellä (ennen tällä kohdalla Saksalanmäki) nykyisten vanhustentalojen kohdalla. Rakennukset tuhoutuivat taisteluissa 1918.
  • Vähä-Saksala sijaitsi Rahikankadun varrella lähellä nykyisiä Sorsalampia.
  • Kaupunki osti vuonna 1969 Iso-Saksalan maat, jotka käsittivät osan Asemantaustaa ja Patomäkeä.
  • 'Saksalan maisteri' Martti Saksala kuoli perheettömänä vuonna 1973, jolloin tilan rakennukset siirtyivät valtiolle ja edelleen Lahden kaupungille.


Anttila

  • Alueen vanhin talo sijaitsi mäen laella nykyisen Anttilanmäenpuiston kohdalla. Rakennukset tuhoutuivat viime sodan pommituksissa.
  • Lahden kaupunki lunasti vuonna 1938 Anttilan tilan maat, pinta-alaltaan 66 ha. Tila käsitti osat nykyistä Anttilanmäkeä ja Kerinkallion aluetta.


    Huovila
  • Tila on vanha kantatila, joka esiintyy jo 1500-luvulla.
  • Rakennukset sijaitsivat nykyisen Kisakylän alueella suunnilleen talvisodan muistomerkin kohdalla. Ne tuhoutuivat talvisodan pommituksissa.


    Marola
  • Marolan talo sijaitsi aikoinaan nykyisen kauppatorin tuntumassa ja siirtyi Lahden palon jälkeen Asemantaustaan. Yli-Marolan talon rakennukset ovat edelleen jäljellä.  Radansivunkadun varrella. Säilytettäväksi aiottu kaupungin omistama talo on kesäisin avoinna yleisölle kotieläinpihana ja kahvilana.


    Kittelä
  • Kylä-Kittelän talo sijaitsi jo 1500-luvulla nykyisen Luhdan pääkonttorin kohdalla.
  • Kaupunki osti tilan maista noin 50 ha, vuonna 1967 ja loput 1982. Tilan päärakennus paloi 18.5.1985, jonka jälkeen se purettiin. Muut rakennukset purettiin myöhemmin Uudenmaankadun rakentamisen tieltä..



· TEOLLISUUS ·
ALKUUN

Asemantaustan alueella on sijainnut monia teollisuuslaitoksia. Useimmat ovat olleet pieniä perheyrityksiä, mutta muutamista on myöhemmin kasvanut suuria ja kansainvälisiäkin yhtymiä. Seuraavassa joitakin tietoja alueen yrityksistä:

Vihdin Puusepät (Vihdin Puuseppäin huonekaluliike)

  • Liike oli toiminnassa 1907-1913.
  • Vuonna 1908 tehtailija Mikko Nupponen rakennutti huonekalutehtaan ja -liikkeen.
  • Tehdas tuhoutui useissa tulipaloissa, mm. vuosina 1917 ja 1918.
  • Vuoden 1913 lehtileikkeessä mainitaan tehtaan olevan uudenaikaisin ja eräs suurimpia maassamme.


    Lahden (Moision) Konepaja
  • Yritys muutti Asemantaustaan tammikuussa 1907.
  • Tehtaan tuotantoon kuuluivat mm. höyrykoneet ja -kattilat, sahalaitokset, hihna- ja hammaspyörät, paloruiskut, pumput, säiliöt ja uunit.


    Pyörä ja Puuteollisuus Oy
  • Yritys perustettiin vuonna 1918 punaisten polttaman Vihdin Puuseppien laitoksen tilalle. Koneistot ostettiin Hollolasta Pyhäniemen Pyörätehtaasta.
  • Tärkeimmät artikkelit olivat kärryn- ja hihnapyörät joita kotimaan ohella vietiin myös ulkomaille, mutta lisäksi tehtiin mm. ovia, ikkunoita ja sorvituotteita.
  • 1920-luvulla tuotanto oli noin 20000 pyöräparia vuodessa. Tehtaan yhteyteen perustettiin 1923 suurhiihtäjä Anton Collinin johtama suksiosasto.


Viljasen Puusepäntehdas

  • Hl Koskelta kotoisin oleva tehtailija Vihtori Viljanen osti 1919 uutta tehdasta varten tontin Riihitieltä, rakensi tehtaan. Tehdasta laajennettiin vuosina 1921, 1926 ja 1935.
  • 1930-luvulla Viljasella oli myös huonekaluliike Riihitie 5:ssä.
  • Vuonna 1937 Viljanen osti Sopenkorven alueelta tontin aikoen siirtää toimintansa sinne. Asemantaustan tehdas kuitenkin paloi, joka pakotti supistamaan toimintaa samoin kuin tämän jälkeen puhjennut sota. Tehdas rakennettiinkin vasta vuonna 1946.


Asko

  • Yritys perustettiin 1918 Vesijärvenkadulle, josta se siirtyi nykyiselle paikalleen 1927.


Väinö Hilpisen Suksivalmistamo

  • Tehdas sijaitsi 1920-luvulta lähtien osoitteessa Pienikatu 2.


Luhta

  • Kauppias Vihtori Luhtanen perusti 1910 työ- ja alusvaatteita valmistavan tehtaan, josta on kasvanut suuri kansainvälinen yritys. Se toimii edelleen Asemantaustan alueella jossa sijaitsee yhtiön pääkonttori.


Selma

  • Kutomo Selma aloitti toimintansa Huovilankadulla ja toimi sittemmin Vilhonkadulla entisen Viljasen huonekalutehtaan tiloissa.


Helmi Vuorelma

  • Vuonna 1909 perustettu kutomo aloitti toimintansa osoitteessa Launeenkatu 7 toimien siinä vielä 1920-luvulla.


Harja ja Sivellin

  • Kainulaisen perustama yritys aloitti toimintansa Harjantekijänkatu 14:ssä 1931. Katu on saanut nykyisen nimensä tämän perusteella.

Harmonikkatyöpaja Taavi Kaplas

  • I Kittelänlinja 19:ssä (myöhemmin Harjantekijänkatu) aloitti toimintansa Harmonikkatyöpaja Taavi Kaplas 1934. Myöhemmin nimi muuttui omistajan vaihdoksen yhteydessä Suomen Soitin Oy:ksi, joka sen ajan mittapuun mukaan oli melko suuri työnantaja. Jo Kaplaksen aikana työntekijöitä oli 10. Tehtaalla oli käytössään puolet 16-huoneisen talon huoneista, muissa asui tehtaan työntekijöitä. Myöhemmin saatiin käyttöön vielä joitakin naapuritalojenkin huoneita. Suomen Soitin Oy:llä oli toimipiste ja studio myös Helsingissä. Kaplas oli perustamassa 30-luvulla Suomeen kolmea harmonikkatehdasta, Kouvolaan, Viipuriin ja Lahteen. Vain viimeksimainittu oli hänen oma yrityksensä. Häntä voidaan pitää suomalaisen harmonikkateollisuuden isänä. Kaplaksen tehdas oli 40-luvulla Suomen suurin harmonikkatehdas.

ALKUUN